Muisteluksia
Surullista, että Ior kuoli näin. Pyörittiin nuoruudessa samoissa kuvioissa ja vierailin usein suvun talossa Sipoossa. Tupa aina täynnä porukkaa, Ior oli ystävällinen ja vieraanvarainen ihminen joka majoitti kenet tahansa, joka majapaikkaa tarvitsi. Se kai koitui hänen kohtalokseen.
Suomenlinnan oppaana aivan verraton, uskomaton määrä yksityskohtaisia tarinoita ihmisistä ja tapahtumista. Itse toimin valtuuskuntatulkkina ja vein vieraat lähes poikkeuksetta Suomenlinnaan, tilasin aina Iorin, kertaakaan ei ollut samalaista rutiininomaista kierrosta. Eläväistä kerrontaa, elehtimistä, eläytymistä...hänhän oli kaiken muun ohella myös tanssija. Hienot muistot Iorista jäi.
nimim. aprelina / Homma Forum (2010-10-24 14:16:38)
Iorin väitettiin toimineen tanssijana mm. Tom Jonesin taustajoukoissa. Totta vai tarua?
Iorin Mannerheimintien asunnossa oli muistaakseni mm. Suomen vanhin pajatso ja runsaasti arvotaidetta. Yövyin siellä kerran (1980-luvulla), kun Ior oli Intiassa ja eräs silloinen tuttavani asui vuokralla asunnossa.
Ior oli erikoinen ja naivi persoona, joka toivoi kaikille hyvää. Hän oli varsinainen rakkauden apostoli, jonka ajatuksen juoksu oli hyvin poikkeava. Hullu tai ei, mutta kaikkien hänet tunteneiden tuttujeni mielestä aina hyvin ystävällinen. Voisiko sanoa, että hän oli viimeinen suomalainen hippi hippeyden alkuperäisessä merkityksessä.
Heikki Porkka / Homma Forum (2010-10-24 19:12:13)
Onneksi tilasin jokunen vuosi sitten kirjan Bockin perheen saaga: Väinämöisen mytologia.
Historian ja kielitieteen tuntijoiden mukaan koko kirja on sepitystä ja fantasiaa. No, minä en tosin paljoa usko viralliseenkaan historiaan. Oli sitten niin tahi näin, mutta tosiasiana pysyy, että vaikka koko teksti olisi keksitty, sen keksijä on kielellinen yli-ihminen, nero, jolla on tajunnanräjäyttävä mielikuvitus ja mykistävä kyky vielä sitoa kaikki huimat langat yhteen tuossa verbaali-ilotulituksen tuoksinassa. Tuollaista kirjaa ei ihan joka jamppa kirjoitakaan. Viimeinen tuon tason jätkä ennen Ioria taisi olla Homeros.
Sama suuri sielu, joka sai Iorin silmät tuikkimaan, matkaa nyt jossakin toisessa ulottuvuudessa, mytologian avaruudessa, jonne tavallisilla kuolevaisilla ei ole pääsyä.
nimim. Eino P. Keravalta / Homma Forum (2010-10-24 21:10:36)
Epäuskoinen melankolia valtasi minut suru-uutisen kuultuani.
Itse tapasin Iorin 1990-luvun loppupuolella, kun pestasin hänet parhaan kaverini polttareihin, joka järjestettiin Suomenlinnassa opaskierroksena (jonkinlaisena vastalauseena perinteisille idioottipolttareille).
Ior oli seurueemme opastajana aivan fantastinen. Kierrosta ennen ja sen jälkeen hän jakoi ystävälleni pyynnöstäni viisauksia avioelämää varten.
Hieno mies.
J. A. (2010-10-25)
Voi tätä surua että Ior on poistunut keskuudestamme. Olen itkenyt siitä asti kun kuulin surusanoman. Nyt ei enää pääse keskustelemaan hänen kanssaan. Minä olin ajatellut syventää tietouttani, kasvattaa ymmärrystäni, ja mennä "vielä joskus" kysymään ja kuuntelemaan viisauksia, mutta nyt se on sitten liian myöhäistä. Kunnia hänen muistolleen, ja onneksi hän jätti jälkeensä myös tämän kirjan, vaikka kyllä ajattelemalla, puhumalla ja kuuntelemalla opittu saaga onkin arvokkaampi ja täydellinen, ehkä ainoa oikea mahdollisuus todelliseen kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Mitenköhän tämän maailman nyt käy kun vanhimman suvun viimeinen mies on poissa. Hän oli ainoa jolla oli historiantiedot, ja ymmärrys. Ja niin paljon rakkautta! Mikä vääryys se tapa jolla hän lähti! Rauha hänen sielulleen. Kumpa se tieto jota hän kantoi päässään olisi meidän ulottuvillamme vielä. Ja toivon että hänen on hyvä olla missä ikinä hän onkaan.
Rakkaudesta kiittäen, Tytteli (2010-10-26)